sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Työtäni

Olen nyt työskennellyt fundraiserina noin kolme viikkoa opiskelujen ohella. Edelleenkin tykkään työstäni, vaikka myönnän sen hankalaa ja stressaavaa ajoittain olevankin. 
Opiskelujen suhteen kyseinen työpaikka kuitenkin sopii minulle todella hyvin, sillä saan itse päättää työtuntini eli milloin pystyn työskentelemään. 
Ensi viikko onkin viimeinen viikko minulla koulussa ja sitten on kahdeksan viikon mittainen loma, jolloin saan työskennellä täyspäiväisesti. Tästä meinaankin ottaa kaiken hyödyn irti ja työskennellä jokaisena päivänä niin pitkään kun vain suinkin on mahdollista. 



Ensimmäisenä päivänä kun aloitin työskentelemään olin vain tarkkailijana, eli tarkkailin miten tiiminjohtaja työskentelee ja solmii uusia sopimuksia. Tarkkailin siis vierestä melkeinpä koko työpäivän ajan ja lopulta sain itse kokeilla ihmisille puhumista viimeisen tunnin aikana. Onnistuinkin silloin tekemään jo ensimmäisen sopimukseni, josta olin todella iloinen! Ensimmäiset kaksi päivää jolloin työskentelin työskentelimme sisällä ostoskeskuksessa.




Ylemmässä kuvassa on ensimmäinen päiväni jolloin työskentelin ulkona. Olin ollut muutaman päivän jo pienessä flunssassa ja päivä sattui olemaan aika viileä. Tuuli oli todella kova ja aurinkoa ei näkynyt koko päivänä oikeastaan ollenkaan. Olin varustautunut kolmen topin sekä yhden villaneuleen voimin punaisen ristin t-paidan alle pukeutuneena. 
Aluksi tuntui todella erilaiselta työskennellä ulkona kadulla ja koittaa saada ihmisten huomio, tuntui että ostoskeskuksessa se oli paljon helpompaa. Loppujen lopuksi päivä meni kuitenkin ihan hyvin ja hyvä mieli jäi ensimmäisestä ulkona työskentely päivästä. 

Olenkin siitä lähtien työskennellyt enemmän ulkona kuin sisätiloissa, mutta nykyään tykkäänkin siintä paljon enemmän. Kadulla ollessa saamme olla hieman enemmän huomiota herättäviä, joten on helpompi jutella ihmisille sekä saada he kuuntelemaan mitä asiaa meillä on. Australian Red Cross on osoittautunut todella hyväksi siinä suhteessa, että ihmiset luottavat meihin eivätkä ole ärsyyntyneitä kun näkevät meidät ulkona. 



Viime viikolla työskentelimme ulkosalla oikeastaan jokaisena päivänä kun itse olin töissä koulun jälkeen. Työskentelimme aivan Sydneyn sydämessä, joten päivä kului todella nopeasti siinä kiireen keskellä.

Kuvat ovat muuten todella huonolaatuisia (niinkun varmasti huomasitte) koska minun puhelimella ei vain yksinkertaisesti pysty ottamaan parempilaatuisia kuvia. Kovasti suunnittelen itselleni uuden puhelimen ostoa joululahjaksi itselleni.

Olen ollut useimpina päivinä tiimin ainoa naispuolinen jäsen, mutta se onkin osoittautunut vain hyväksi asiaksi minun kannaltani. Eräät vanhemmat henkilöt kokevat mukavammaksi puhua naispuoleisen henkilön kanssa, ja koska minä olen ollut se ainoa naispuoleinen olen päässyt hyödyntämään sitä kunnolla. Parempi siis minulle ja ei työporukassakaan valittamista muutenkaan ole. Kaikki fundraising työtä tekevät ovat todella hauskoja persoonia ja ulospäinsuuntautuneita, joten meillä on todella hauskaa yhdessä. Useimpina päivinä minulla onkin olo etten edes työskentele ja tunnit kuluvat huomaamatta.

Meidän ei ole pakko työskennellä lauantaisin, mutta jos haluamme saamme toki työskennellä.
Minulla jäivät työtunnit alle 20 (sallittu työtuntimäärä opiskelujen ohella) viime viikon aikana joten päätin mennä lauantaina töihin ja katsomaan millainen tunnelma silloin on.
Tunnelma oli rennompi kuin arkipäivinä, ihmiset eivät olleet niin kiireisiä ja yhä useampi henkilö tuli aloittamaan keskustelua meidän kanssamme jo ennen kuin itse kerkesimme heitä lähestymään.
Voin melkeinpä luvata, että nyt kun minulla on mahdollisuus työskennellä täysiä viikkoja kahdeksan viikon aikana niin tulen varmasti olemaan useammankin lauantain töissä.

Tärähtänyt kuva tärähtäneestä kohteesta. Täytyisi varmaan harkita parempien paitojen hankkimista, tuntuu että jokainen paita tai toppi joka minulla on tulee inhottavasti Punaisen Ristin työpaidan alta näkyviin ja olo on kuin tonnikeijulla.



Tältä näyttää niin sanottu työpöytä, jos työskentelemme ostoskeskuksessa. Ulkona meillä on myös pöydät käytössä, mutta tuulen takia joudumme hieman miettimään mitä voi esille laittaa teippaamalla ne pöytään kiinni. Meillä on myös normaalisti isot punaisen ristin kyltit/mainokset mukana joten meidät näkee jo kauempaakin.


Työkansioni sisältöä

Tällä viikolla on järjestetty Red Cross Humanitarian Village seminaarit Sydneyn Convention and Exhibition Centre:ssä. Menimme kuuntelemaan yhtä luentoa yhdessä työporukan kanssa perjantaina. Paikalla on useiden maiden Punaisen Ristin työntekijöitä omine pisteineen. Luento oli todella mielenkiintoinen ja olinkin todella tyytyväinen, että menimme paikan päälle kuuntelemaan. Mieleen jäi paljon mielenkiintoisia asioita ja nyt on taas helpomi kertoa ihmisille enemmän Punaisen Ristin toiminnasta Australiassa ja muualla maailmalla.

Kyllä, tykkään työstäni edelleen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti