torstai 21. marraskuuta 2013

Torstai

Asiat hieman muuttuneet työrintamalla tässä viikon sisällä. 
Koska minulla on vaitiolovelvollisuus en kamalasti asiaa pysty valoittamaan. 
Sanotaan näin, että tiiminjohtajan käytös minua kohtaan ei ollut asiallista tai ammattimaista ja tilanne kärjistyi eilen siihen pisteeseen, että kävelin firmasta ulos ja mukanani lähti saksalainen mies joka oli puolellani ja ei hyväksynyt firman käytöstä kyseisessä tilanteessa. 
Heti lopareiden jälkeen olo oli todella vapautunut ja helpottunut, koko viikon raskas taakka harteilta putosi ja nyt voi hengittää vapautuneesti. 

Uuden työn etsiminen alkoi jälleen! Koska tämä viikko on viimeinen koulussa ja olen lomalla 8 seuraavaa viikkoa uskoisin, että työnsaaminen on nyt helpompaa sillä saan työskennellä täyspäiväisesti. 

Saksalainen mies joka käveli firmasta yhdessä kanssani ulos soitti minulle eilen ja ilmoitti, että oli järjestänyt minulle työhaastattelun tälle aamulle, todella mukavasti tehty! 

Asiat eivät sitten kuitenkaan menneet ihan suunnitelmien mukaan... Nukuin edellisenä yönä kaksi tuntia. Ei, en ollut juhlimassa, enkä muutenkaan ulkona, tai tekemässä mitään laitonta, en vain yksinkertaisesti saanut unta ja tarkkailin kelloa tunnin välein.. 

Ja mihin se sitten johti??
Junaan mentyäni ja laitettuani musiikit soimaan - nukahdin!! Kyllä. Nukuin junassa puolitoista tuntia ennen kuin heräsin...


Päädyin keskelle ei mitään, 112 kilometrin päähän lähtöpaikastani, lähelle Blue Mountains National Park:ia. Nämä on näitä päiviä kun kysyn itseltäni miten minä aina onnistun??

Soitin firmaan jossa minun olisi pitänyt olla työhaastattelussa ja selitin tilanteeni rehellisesti ja sain sovittua uuden työhaastattelun ensi viikon tiistaille. Huh! Toivottavasti tämä minun töppäykseni ei nyt sitten kamalasti vaikuta työntekijä valintaan!



Bullaburra. 1,236 (2006) asukkaan kylä. Eikä ketään missään, ei ketään! Ei juna-aikatauluja, ei mitään. Vain minä. Hienoa.



Istuskelin sitten paikan ainoalla penkillä toivoen, että seuraava juna tulisi pian ja onnekseni se tulikin reilun puolen tunnin odottelun jälkeen. Puolentoista tunnin juna matka takaisin lähtöpaikkaan ja hieman oli turhautuneet fiilikset.


 Tälläinen oli minun päiväni tänään. Mitähän huomenna?






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti